Huomasin kun hän laittoi kaulassani olevan medaljongin suuhunsa, tapaili sitä pienillä hampaillaan. Kielsin vaimeasti. Pian se oli lyttyyn purtu. Isoäitini antama, rakas ylioppilaslahja. Tuli harmitus - ja itku.
Lyhykäisesti. Tästä kaikesta. Elämästä.
Kommentit
Lähetä kommentti