Siirry pääsisältöön

Nro.288

Ystävän pienokainen sai kasteessa hienon nimen. Esikoisemme istui keskittyneen koko kasteen ajan. Seurasi, selaili nuottivihkoa ja laalatteli virren mukana. Olin yllättynyt ja ylpeä.

Kommentit

  1. Olen aivan rakastunut tähän. Lyhykäiseen. Käyn usein lukemassa tätä, luen vanhoja postauksia uudelleen, uudelleen, uudelleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huih, melkein säikähdin kun tälläki puolella joku kommentoi :D Tervetuloa mukaan arkemme välähdyksiin :) Niitä vanhoja kahlaan ajoin itsekin. Se toimii kuin päiväkirja kun arjen keskellä muisti ei säily kirkkaimpana ;)

      Poista

Lähetä kommentti