Lyhykäinen

Uudet kirkkovaltuutetut siunattiin nelivuotiseen tehtäväänsä. Tiedä sitten olenko aiempaa henkisempi tai hurskaampi.

Harvinaislaatuista, ettei kalenterissa ole mitään merkintää tällä päivälle. Näitä pitäisi olla enemmän. Oikeasti.

Päänsärkyä, tinnitystä, jumiskoja. Yöllinen hammastenkiristely on palannut.

Viimeinen soitto työterveydestä. Viimeiset eväät ja hyvää matkaa.

Deadline hakea äitiysavustusta ja -rahaa tuli jotenkin aiemmin kuin viime raskaudessa. Viimeksi nämä oli hoidossa hyvissä ajoin.

Voihan pieni pyörähtelijä. Josko nuo perätilaan hakeutumiset voisit piakkoin jättää vähemmälle.

Sunnuntaina koko perhe nukkuu yli 2 tunnin päikkärit. Illalla on levännyt olo.

Nelkyt, tuoreet maisterin paperit ja kakkubuffa. Ruoka hyvää ja emäntä kaunis.

Eka viikko. En ihan loppu, mut ei paljon puutu.

Muut lähtee perhejumppaan. Äiti kaatuu puolikuolleena sohvalle ja vaipuu välittömään horrokseen.

Kolmas työpäivä ja totean, ettei työn rajaamisen manuaaliohjaus toimi. Tunti ylitöitä, vaikka niitä ei pitänyt tehdä. Noh, olkoon tämä sellainen hyvä ratkahdus.

Puolison mieskipeys olisi vitsikästä, ellei se olisi niin rasittavaa.

Työntekijälle palkankorotuksesta on aina kiva kertoa. Eikä se pahaa tee kuulla omastakaan.

Huomenna huilitauko on ohi. Olen hyvällä mielellä, luottavainen. Vaikka tiedän et akut tyhjenee nopeammin kuin latautuu.

Kolmen synttärin juhlamaraton. Herkkuja koko aikataulutettu päivä.

Ystävän vierailu piristää kummasti. Aina ajattelee, että pitäisi ottaa useammin.

Olenko todella ymmärtänyt oikein, että hiusdonitsit ovat tulossa taas muotiin? Oikeasti?

Aika monelle tutkivakatseiselle taholle olen viimepäivinä vakuutellut, että haluan mennä takaisin töihin. Että olisi jo aika, että tilanne on stabiili ja olen valmis. Siltä tuntui. Päivän lähestyessä pieni jännitys alkaa hiipiä.

Pankin asiakaspalvelussa saa niin hyvää palvelua, että pitäisi käydä useammin. Ei sinne vaan nykytekniikan ihmisellä ole juurikaan asiaa.

Kohdunsuulla ei merkittävän poikkeavaa kypsymistä. Lääkäri lupasi auliisti että avantoharrastukseen voi palata. Sattupa somasti, että autossa oli uimakassi jo valmiudessa.

Mitä tänään opimme? Jos koittaa puhaltaa pienellä hiustenkuivaajalla lämpimäksi autoon unohtuneita pakkashanskoja, se saattaa kimahtaa.

Kannattaako aikainen nukkumaan meno? Herään yhdeltä.. ..kahdelta.. ..kakskyt yli kolme. Klo 4.45 luovutan yrittämästä.

Viikon jokaisena päivänä hän on kysynyy äidin perään. Kun kertausharjoitukset päättyvät ja arjen sankari saapuu, häntä "ei kiinnosta". Varsinainen kissaihminen.

Armeijaleskenä viikko. Arjen pyörittäminen luonnistui paremmin kuin odotinkaan.

Pakkaspäivän jälkeinen ilta. Levitän rasvaa hänen rohtuville poskipäilleen. Samalla saan rasvakasoja omiin kasvoihini. Hymyillään.

Laskiaistiistaima voi syödä pannaria. Paljon. Öyh.

Vähintään kerran kaksiviikossa hän tepsuttaa väliimme nukkumaan. Mites sitten kun samassa kombossa on pieni vastasyntynyt..?

Ukki 70v <3

Ukin juhlat alkoivat kättelyllä, päättyivät livemusiikkiin värivalojen loisteessa. Mukaan mahtui monta iloista hetkeä ja lopputulemana sankari oli onnellinen. Napakymppi.

Kevään ensimmäinen päivä. Ei yhtään tunnu siltä.