Lyhykäinen

Viikon keskimmäinen päivä. Nyt jo olo, että olisi tehnyt vähintään viikon eestä töitä.

Kuuntelin Yle Puheen arkistosta Gösta Sundqvistin pitkän haastattelun vuodelta -92. Mikä sääli että mies lähti niin nuorena.

Rinnat kipeytyy. Viimeinkin. Ehkä tämä tästä.

Piparien tuoksu täyttää pyhäaamuna keittiön. Leivotaan esikoisen kanssa. Eikä vähimmässä määrin siitä syystä, että äidin teki mieli syödä vähän piparitaikinaa.

Tuulinen päivä. Takkatuli ja kirja. Lapsi pitkillä päikkäreillä. Kumpa aina voisi vain olla.

Niin se vaan on et perjantaina klo 15 jälkeen ei pysty mi-hin-kään.

Opintojen viimeinen kurssi alkaa. Se paketoidaan parissa viikossa. Sit onkin enää portfolio, oppimispäiväkirja ja projektityö. "Enää".

Kummipoika 10v. Ei tähän ajanjuoksuun totu.

Äitiysnäytteet labrassa check. Sairaalassa työskentelystä on toisinaan etua.

Kuinka usein iltaisin olenkaan kuntapolitiikkaleski.

Päikkärit on aina olleet mun juttu.

Viikonloppu. Miten ilahduttavaa että tulit. Vapaana.

Kuopuskummitytön syntymäpäivillä esikoinen mieluummin istuu sylissä kuin leikkii muiden lasten kanssa. Muiden vieraiden kaikottua hän uskaltautuu puuhaamaan sankarin kanssa.

Eka neuvola plakkarissa. Puhuttiin niin paljon muuta että jotain olennaista saattoi jäädä.

Muistini on onneton.

Viikkoja 8. Se on aika paljon enemmän kuin 7. Tässä kohtaa se tuntuu voitolta.

Kolme tuntia töissä ja loma on kuin pois pyyhkäisty.

Kotimatkan päälle lyhyehkö yö ja kolmet synttärit. Kumpa vielä huomisen voisin lomailla.

Kiitos Kuusamo <3 Toivottavasti tapaamme taas pian.

Kosket on komeita ja kuukkelit rohkeita. Kun kuukkelin pienet kynnet puristuvat etusormen ympäri, olo on kuin metsäkeijulla.

Ulkona hanget sulaa. Sisällä me rötvätään, parannellaan. Ja iltaa kohden maa on paljas. Kaksivuotias täynnä virtaa.

Hän tuli kipeäksi. Tietysti. Onhan loma.

Ohuesti jäinen polku rinkka selässä. Siinä keskittyy ollennaiseen. Ja kropassa tuntuu huomenna.

Pienen mielestä pulkka on liian jännä yksin istuttavaksi. Toinen vanhemmista saa kunnon treenin vetäessään pulkassa kahta. Toinen saa istuskelunsa palkaksi ikävässä tapauksessa pissatulehduksen.

Ensilumi. Esikoinen on hämillään ja ihastuksissaan.

Matkalla pohjoiseen. Alkuun jännittää kaksivuotiaan jaksaminen. Matkan taittuessa alati kylmemmäksi muuttuva keli. Kesärenkaat nääs.

Tänään on unelmien työpäivä. Minulle se oli yksi niistä; viimeinen työpäivä ennen lomaa.

Väsymys on saapunut. Syvempänä kuin koskaan.

Ensisoitto neuvolaan. Salaa työhuoneessa kähisten. Aika kahden viikon päähän. Oho, tämähän etenee.

Testi on tehtävä vielä mielenrauhan vuoksi. Kaksi kirkuvan punaista viivaa.

Tänään sen pitäisi alkaa. Pienen sydämen syke.